Tarina päättyy – Industrial Prime lopettaa julkaisutoimintansa

Sanotaan, että ei se määränpää vaan se matka. Sanonnasta huolimatta asiat saattavat joskus saapua myös määränpäähänsä, ja toisinaan se on hyvä myös osata tunnustaa.

Olen päättänyt lopettaa Industrial PRIMEn julkaisutoiminnan elokuuhun 2017. Kyseinen päätös ei ole tapahtunut hetken mielijohteesta, vaan olen miettinyt asiaa jo hyvän aikaa – tarkalleen ottaen joulukuusta 2015 alkaen.

Se, että kuitenkin jatkoin tuolloin julkaisutoimintaa, oli pitkälti avopuolisoni ansiota, sillä hän taivutteli minut jatkamaan työskentelyä Industrial Primen parissa vielä hieman pidempään. Hän oli yksinkertaisesti nähnyt, kuinka paljon nautin Industrial PRIMEn julkaisemisesta, päivittäisestä työskentelystä kavereideni kanssa sekä kaikesta muusta, mitä työhöni liittyi.

Jatkaminen oli lopulta yksi parhaista päätöksistä, mitä olen lehtiurallani tehnyt, sillä jatkoaika on jäänyt minulle mieleen parhaana aikana koko julkaisutoimintamme historiassa.

Tästä huolimatta: mitä enemmän Industrial PRIMEn tulevaisuutta vuoden 2016 aikana mietin, sitä varmempi olin siitä, että matkani lehtiprojektini suhteen oli saapumassa määränpäähänsä. Samalla jatkaminen tuntui aina vain kaukaisemmalta ajatukselta.

Lopulta päätin joulukuussa 2016, että lopetamme julkaisutoiminnan vuoden 2017 aikana. Olen siis elänyt tämän ajatuksen kanssa jo jonkin aikaa, ja rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että olen tuntenut päätöksestäni pelkkää hyvää mieltä siitä lähtien.

En myöskään kadu mitään julkaisuumme liittyviä päätöksiäni vuosien varrella, tai mitään muitakaan tekemiäni valintojani tuona aikana. Henkilökohtaisesti minulle tärkeintä Organisaatio-Sanomien ja Industrial PRIMEn aikaisissa vuosissani on se, että ne ovat johtaneet tähän päivään.

Olisinko silti valmis tekemään tämän kaiken uudestaan? En, mutta olen silti iloinen, että tein sen tämän yhden kerran.

 

Kiitokset:

Kiitos Kimmo, Klaus ja Rauno.

Kiitos myös: Timo Malin, Raimo Leinola, Samuli Kuusisto, Jouni Kilkanen, Timo Ojala, Sami Kuntola, Sakari Särkiniemi, Pekka Särkiniemi, Veikko Junttila, Eero Sundqvist, Michael Rosenback, Arto Satonen, Jari Andersson, Karim Galenius, Sirpa Virtanen, Tiina Lautamäki, Martti Tammisto, Noora Huokonen, Marica Lassus, Atte Palomäki, Sari Luhanka, Timo Toissalo, Jaana Nikkari, Maija Karhusaari, Tauno Heinola, Matti Nenonen, Tomas Hedenborg, Tomi Tiitola, Jukka Mäki-Lahna, Tommi Peltonen, Jarkko Selin, Kari Sorjonen, Timo Salli, Tomi Koskinen, Josefin Hoviniemi, Vesa Vihavainen, Juha Myllärinen, Jarmo Nieminen, Katri Cousins, Tiina Jyllilä, Marko Jyllilä, Kati Heikkonen, Sabriina Heikkilä, Pertti Huusko, Timo Lehtinen, Jukka Verho, Jussi Hannula, Sanna Leikas, Pekka Heikonen, Jaakko Heikonen, Mikko Aarnio, Karin Nars, Erkki Lehtonen, Anki Kervinen, Juha Ritala, Leena Vanhanen, Merja Alastalo, Tanja Sabell, Tapani Mylly, Dr Jan Meyer, Karoliina Lehmusvirta, Pauliina Vuosio, Lotta Ala-Kulju, Pia Fast, Anne Westersund, Hannu Vähätalo, Tanja Järvensivu, Jouni Aalto, Meri Mattila, Kia Haring, Jessica Dictonius, Mira Iso-Markku, Kristiina Pispala, Leena Piponius, Lotta Snicker, Maria Arruda, Maarit Ritari, Rauno Luoma, Lee Peterson, Jon Slangerup, Ingrid Ekström, Tom Werner, Bonnie Reiss, Lars Terling, Friederike Gorytzka, Dr Welf-Werner Degel, Danielle Cambell, Bill Baker.

Kiitos kaikille haastateltavillemme sekä yhteistyökumppaneillemme – viime kädessä teidän tarinat mahdollistivat meidän tarinamme.

Kiitos lukijoillemme.

Terveisin,

Tuomas Porkkala

Mainokset

Vuodet 2015–2017

Avasimme Industrial PRIME -sivuston 12. tammikuuta 2015. Alku oli melko hektistä aikaa, sillä tuotimme kahdestaan Raunon kanssa sekä suomenkielistä että englanninkielistä julkaisuamme.

Vaikka ensimmäinen puolivuotinen oli todella kiireistä aikaa, se sujui meiltä mielestäni melko mallikkaasti. Haastattelumme menestyivät ja saimme paljon positiivista palautetta myös tuntemattomilta ihmisiltä.

Onnistunut avaus tarjosi mahdollisuuden tehdä Industrial PRIMEstä osan yhteistyökumppaneillemme tarjoamaamme palvelua.

Alkuunhan Industrial PRIMEssä oli vain kaksi artikkelityyppiä: Insights (laaja henkilöhaastattelu) ja News (tiivis uutisraportti). Syksyllä 2015 kehitimme näiden väliin kolmannen kategorian nimeltä Articles, joka oli tarkoitettu nimenomaan yhteistyökumppaneidemme käyttöön ja osaksi palveluamme.

Jottei suomalaisyritysten suosiminen olisi ollut liian silmiinpistävää, halusin tehdä osan artikkeleistamme ulkomaalaisista yrityksistä ja henkilöistä. Matkustin muun muassa kesällä 2015 Yhdysvaltoihin Kaliforniaan ja tein kolme pitkää haastattelua, jotka julkaisimme myöhemmin samana syksynä muun sisältömme joukossa.

Vaikka aloimmekin tehtailla laajempia artikkeleita myös yhteistyökumppaneistamme, halusin silti jokaisen uuden aiheen kohdalla nähdä pätevän syyn sille, miksi siitä kerrottaisiin kansainvälisesti.

Mietimme aina Raunon kanssa: ”Kiinnostaako tämä aihe todella myös Suomen rajojen ulkopuolella?” Ja jos vastaus oli ”ei”, emme artikkelia Industrial PRIMEen tehneet. Monesti aihe saattoi kuitenkin soveltua suomenkieliselle sivustollemme, joten teimme aiheesta jutun sinne.

Industrial PRIME oli lopulta ratkaisu myös iänikuiseen nimiongelmaamme. Korvasimme lokakuussa 2015 suomenkielisen julkaisumme Organisaatio-Sanomat -nimen Industrial Prime FI:llä. Marraskuussa jatkoimme ”brändimme” yhtenäistämistä ja muutimme myös virallisen toiminimemme Industrial Prime Oy:ksi.

Vuoden 2016 aikana kansainvälisen sivustomme sisällön pääpaino siirtyi pikkuhiljaa yhteistyökumppaneidemme innovaatioiden ja ratkaisujen ympärille. Se oli tarkoituksellista ja heidän tarinoidensa kertomiseen sivusto oli alun perin tarkoitettukin.

Vuosi 2016 osoittautui muutenkin hyvin nousujohteiseksi vuodeksi ja onnistuimme mielestäni nostamaan tasoamme tasaisen varmasti. Lisäksi ryhdyimme tietoisesti korjaamaan myös suomenkielisen julkaisumme sisältölinjaa kohti syvällisempää ja persoonallisempaa kerrontatyyliä.

Se oli tavallaan askel kohti vanhaa painettua lehteämme, mutta juuri sitä olin halunnutkin. Halusin, että kansainvälisen sivustomme tavoin myös suomenkielinen sivustomme tukisi pidempiä ja näyttävämpiä artikkeleita, ja niinpä loppuvuodesta 2016 uudistimme myös Industrial Prime FI:n.

Tähän päivään mennessä olemme julkaisseet pitkälti yli tuhat uutista tai artikkelia suomalaisista huippuyrityksistä, ja niitä on luettu reilusti yli miljoonaa kertaa. Pelkästään englanninkielisiä artikkeleitamme on luettu satoja tuhansia kertoja eri puolilla maailmaa. Kaiken kaikkiaan lukijoita on ollut 180 eri maassa, ja 70 prosenttia heistä on ollut muualta kuin Suomesta.

On selvää, että Kansainvälinen Industrial PRIME -sivustomme ja koko Industrial Prime -brändi nosti toimintamme arvoa yhteistyökumppaneidemme keskuudessa, ja hyödyimme siitä lopulta myös taloudellisesti. En kuitenkaan usko, että niin olisi käynyt, jos olisin suunnitellut Industrial PRIMEn taloudellista hyötyä ajatellen.

Viime kädessä kyse oli visioni viimeisestä etapista, ja voin rehellisesti sanoa toteuttaneeni Industrial PRIMEn pitkälti itseni vuoksi. Minun oli yksinkertaisesti saatava päätökseen se, minkä aikoinaan olin aloittanut.

Industrial PRIME, osa lll

Olimme toteuttaneet Industrial PRIME-sivuston Kimmon kanssa painottaen voimakkaasti artikkeleiden visuaalisuutta, mutta emme tietenkään vielä tekovaiheessa osanneet tarkalleen arvioida, miltä oma sisältömme sivustolla tulisi näyttämään.

Vaikken ole koskaan pitänyt itseäni erityisen ansioituneena valokuvaajana, tiesin että minun pitäisi itse ottaa kuvat Industrial PRIMEn artikkeleihin. Kerroin muistaakseni Kimmolle asiasta vasta verkkosivujen teon loppusuoralla.

Hieman myöhemmin hän tokaisi minulle: ”Se on sitten sinusta kiinni, miltä nämä sivut viime kädessä näyttävät.” Itsevarmuuteni mureni, mutta onneksi vain hetkellisesti.

Visioni Industrial PRIMEstä perustui alusta alkaen vahvasti yksilölliseen sisältöön, joten halusin sekä tekstien että kuvien olevan omaa käsialaamme mahdollisimman suurilta osin.

Muiltakin osin visio oli minulle hyvin selvä. Tiesin mitä halusin sivustolta, minkä tyylisiä artikkeleita kirjoittaisimme, millaisia kuvia ottaisimme, kuinka löydämme lukijamme ja niin edelleen.

Mutta vaikka konsepti olikin olemassa päässäni, en koskaan kirjoittanut minkäänlaista kirjallista suunnitelmaa sen toteuttamisesta. Se on yksi merkittävä ero Industrial PRIMEn ja Organisaatio-Sanomien alkuun saattamisien välillä.

Halusin kuitenkin, että ajatukseni Industrial PRIMEstä avautuisi myös Kimmolle ja Raunolle, ja uskoin keskinäisten keskusteluidemme edistävän visioni sisäistämistä parhaiten.

Niinpä paasasin heille Industrial PRIME -filosofiaani taukoamatta, minkä seurauksena Rauno alkoi jossain vaiheessa kutsua minua Optimus Primeksi. En ole täysin varma, onko kyseessä ylväs lempinimi vai sittenkin sarkastinen naljailu, mutta meille muodostui vuosien varrella kaikenlaisia muitakin sisäpiirijuttuja, jotka eivät varmastikaan ulkopuolisille avaudu. 🙂

Joka tapauksessa aktiivisesta pohdiskelusta muodostui lopulta merkittävä osa työskentelykulttuuriamme, ja käytimme paljon aikaa julkaisumme identiteetin terävöittämiseen – periaatteessa jokaisen uuden artikkelin yhteydessä.

Mietimme aina hyvin aktiivisesti: Kuinka lähestymme aihetta? Kuinka se sopii meidän omaan tarinaamme? Mitä sääntöjä haluamme rikkoa ja mitä emme? Mistä Industrial PRIMEssä on viime kädessä kyse? Eikä vaiva mennyt todellakaan hukkaan, sillä nyt tuntuu hienolta voida todeta, että Industrial PRIMEstä tuli juuri sellainen kuin olin halunnutkin sen olevan.

Kun oma äitini kysyi minulta hieman Industrial PRIMEn julkaisemisen jälkeen, miten olin jälleen uskaltanut ryhtyä tekemään jotakin tällaista, vastasin hänelle rehellisesti: ”Tiesin, mitä tein.” Ja tämä taitaa olla se merkittävin ero Organisaatio-Sanomien ja Industrial PRIMEn aikaisen toimintamme välillä.