Kohti viimeistä etappia

Painetun lehden julkaisemisen lopetettuamme Organisaatio-Sanomien toiminnassa alkoi uusi aikakausi. Kaikki piti rakentaa uudelleen palvelukonseptista ja verkkojulkaisusta lähtien. Lisäksi sen kaiken piti tapahtua melko nopeasti, sillä en halunnut, että jo olemassa olevat yhteistyökumppanimme missään kohtaa kokisivat palvelumme tason tai laadun alenemista.

Niinpä päätin keväällä 2013 palkata täysipäiväisen toimittajan tuottamaan aktiivisesti sisältöä verkkojulkaisuumme. Satuimme löytämään kertaheitolla kaikin puolin hyvän ja tunnollisen työntekijän, joka sai vakituisen työsuhteen palveluksessamme.

Samaan aikaan aloimme Kimmon kanssa kehittää verkkojulkaisuamme voimakkaasti, sillä verkkojulkaisu oli nyt kaikki, mitä olimme. Saimme uudistuksen valmiiksi vuoden 2014 alussa. Lisäksi teimme mobiiliapplikaatioita sekä panostimme sosiaaliseen mediaan ja uutiskirjeisiimme.

Nokkelimmat saivartelivat alkuun, että nythän teillä menee hyvin, kun teillä ei ole enää painetun lehden kustannuksia. Totuushan oli se, että meiltä lähti painetun lehden mukana 60 000 euroa kuluja vuodessa. Samalla lähti kuitenkin myös 60 000 euroa ilmoitusmyynnistä saatuja tuloja.

Lopulta ainoa muuttunut asia oli se, että meillä oli uusi ulkopuolinen työntekijä, josta syntyi 50 000 euron kulut vuodessa.

Koska painettua lehteä ei enää ollut, minulle jäi onneksi enemmän aikaa etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja neuvotella parempia yhteistyösopimuksia jo olemassa olevien kumppaneiden kanssa.

Ostin tuolloin myös elämäni ensimmäisen oman auton ja aloin kiertää asiakkailla niin paljon kuin suinkin sain tapaamisia sovittua. Esittelin uudistunutta toimintaamme ja samalla yritin perustella mahdollisia tulevia uudistuksiamme.

Saamaan aikaan minun oli pyrittävä olemaan mahdollisimman paljon toimistolla uuden työntekijämme tukena ja ohjaamassa toimituksellista sisältöämme.

Jossain vaiheessa aloin kiinnittää huomiota siihen, kuinka siirryttyämme puhtaasti verkkojulkaisuksi julkaisukäytäntöihimme oli alkanut tarttua klikkijournalismille ominaisia piirteitä. Huomasin, että referoimme tiedotteita ja kilpailimme uutisten julkaisunopeudessa talouslehtien kanssa, vaikkei se ollut todellisuudessa sitä mitä halusin tehdä.

Ilmiö oli oma vikani ja johtui varmaankin osittain siitä, että etsimme verkkojulkaisuna vielä todellista identiteettiämme.

Tiesin kuitenkin, että halusin viedä verkkojulkaisumme sisältöä takaisin painetun lehtemme aikaiseen tarinanomaiseen kerrontatyyliin, jossa kerronnan rooli korostuu ja kokonaisuuden rakentumiseen kiinnitettään enemmän huomiota.

Keskustellessani asiasta asiakkaidemme kanssa sain vahvistusta näkemykselleni siitä, että tällä tavoin voisimme luoda lisäarvoa yhteistyökumppaneillemme ja kenties etulyöntiasemaa kilpailijoihimme nähden.

Lopulta kevään 2014 aikana visioin itsekseni vielä yhden askeleen pidemmälle: mitä jos pystyisimme tuottamaan yhteistyöyrityksistämme yksilöllistä sisältöä JA kykenisimme samalla vastaamaan niiden kansainvälisiin viestintä- ja markkinointitarpeisiin. Moni yhteistyökumppaneistammehan oli jo valmiiksi vientipainotteisia teollisuusyrityksiä.

Yllättäen huomasin suunnittelevani juuri sitä, mitä olin noin kymmenen vuotta aikaisemmin piirrellyt urakkatyöilmoituksen takapuolelle Teknikumin alkuvalmistusosaston työpisteellä – lehtivisioni viimeistä etappia.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s