Valinta, jonka merkitys valkeni vasta myöhemmin

Palataan jälleen vuosikymmen taaksepäin aina syksyyn 2006. Palasin tuolloin Teknikumilla vietetyn ”kesäloman” jälkeen Vaasaan opintojeni pariin ja jatkoin lehti-ideani kehittämistä innokkaasti.

Vietin tuolloin paljon aikaa Business Factoryn tiloissa, tai jos en ollut siellä, suunnittelin lehteä vuokra-asuntomme keittiön pöydän ääressä Asemakadulla Vaasan keskustassa. (Tuosta asunnosta tuli muuten hieman myöhemmin myös Organisaatio-Sanomien ensimmäinen virallinen toimipaikka ja osoite.)

Valehtelematta voin sanoa, että kaikki mitä tuolloin kuulin koulussa muuntautui automaattisesti käytännön sovellukseksi pääni sisällä. Mikäli koin, etten kyennyt hyödyntämään kuulemaani lehti-ideani toteuttamisessa, tieto pääsi mitä luultavimmin toisesta korvasta sujuvasti takaisin ulkoilmaan.

Kaikki pyöri lehden ympärillä.

Kirjoitin ja hioin liiketoimintasuunnitelmaa jatkuvasti, päivästä toiseen, kunnes syksyn edetessä aloin jo hieman turhautua. Halusin tuntea, että asia etenisi muutenkin kuin paperilla.

Koin, että ensimmäiseksi olisi saatava perustettua omat verkkosivut. Sain kuitenkin pian tietää, ettei verkkosivujen ylläpitäminen olisikaan ilmaista, vaan se maksaisi rahaa. Kyllä, kaikki tieto oli tuolloin uutta.

Olin päättänyt jo hyvissä ajoin, etten rahoittaisi puuhasteluamme itse, vaan jos kuluja olisi, pitäisi olla myös tuloja – niinhän oikea yrityskin toimii! Tarvitsimme siis asiakkaita.

Ajatus asiakkaista monimutkaisti yhtälöä entisestään, sillä asiakkaiden olemassaolo tarkoittaisi sitä, että pitäisi olla myös ihka oikea yritys, jonka kautta toimia ja laskuttaa näitä hankkimiamme asiakkaita.

Muistan sulatelleeni ajatusta joitain päiviä, kunnes lopulta ymmärsin olevani käännekohdassa, hetkessä, joka ratkaisisi viime kädessä kaiken. Nyt joko käännytään takaisin mukavuusalueelle tai sitten heittäydytään.

Olin lähes vuoden verran miettinyt yötä päivää lehti-ideaa päässäni. Nytkö sitten lopettaisin? Juuri silloin, kun ensimmäisen kerran pitäisi todella uskaltaa tehdä jotakin?! Ajattelin, että ei helvetissä, nyt mennään! Se oli käänteentekevä hetki.

Joskus myöhemmin olen saattanut pohtia, että mitä jos olisin tuolloin perääntynyt? Jossittelu ja jälkiviisaushan on turhaa, mutta nyt jälkiviisaana on helppo kehottaa toimimaan siten, ettei jää jossiteltavaa. Ja se on yllättävän vaikeaa, jos juuri kukaan muu ei  usko pyrkimyksiisi.

Erään käytännön asian tuo valinta kuitenkin muutti, ja ymmärsin sen merkityksen vasta myöhemmin – olin ryhtynyt yrittäjäksi.

Mainokset

Uusi kausi alkaa, mitä seuraavaksi?

Heinäkuussa ennen kuin aloitan lomani, minulla on tapana (tai ehkä kyse on ennemminkin tarpeesta kuin tavasta), käydä itseni kanssa keskustelu: Mitä minun pitäisi tehdä seuraavaksi, jotta etenisin kohti päämäärääni?

Monesti uusi tavoite on saattanut olla hyvin konkreettinen, sillä tavoiteltavaa on riittänyt. Vuosia sitten se saattoi esimerkiksi olla, että ensi vuonna neljän painetun lehden sijaan tehdäänkin kuusi lehteä, tai että jatkossa lehteä jaetaan Pohjanmaan lisäksi myös Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen. Kesällä 2013 päätin, että kyseisen vuoden lopussa painettua lehteä ei enää jatkettaisi ollenkaan, vaan panostaisimme täysillä sähköiseen lehteen. Vuotta myöhemmin ajattelin: Nyt tai ei koskaan – toteutetaan se kansainvälinen julkaisu!

Monet toimintamme kannalta merkittävät päätökset olen tehnyt siis juuri kesälomaa edeltävänä aikana – monesti pelonsekaisin tuntein. Päätökset kuitenkin antoivat minulle aina lyhyen aikavälin maalin, johon kohdistaa energiani heti elokuun alusta alkaen. Ja pikkuhiljaa, vuosi vuodelta, olen näiden päätösten ansiosta voinut kokea tekeväni yhä enemmän juuri sitä, mihin alun perin ryhdyinkin.

Ja toisaalta vaikka jännitys ja pelko usein valtasivatkin mielen, ne tunteet kuitenkin laantuivat pian, kun ajatustyö oli tehty. Tiesin, minkä vuoksi yrittäisin taas yhden vuoden lisää!

Heinä-elokuun vaihde on ollut siis minulle eräänlainen vuotuinen rajapyykki jo pitkään. Tosin tänä kesänä tulin miettineeksi, että hetkinen, mitäs nyt? Toiminta on sähköistä ja julkaisu on kansainvälinen. Mitä seuraavaksi?

Tunnen itseni melko hyvin, joten tavoitekin oli pian selvillä.

Teemme sitä mitä aiemminkin – teemme sen vain vieläkin paremmin.