Yksin kirjoittelisin edelleen liiketoimintasuunnitelmia

Aluksi kun kerroin lehti-ideastani ulkopuolisille, sain kuulla paljon kommentteja siitä kuinka kaikki olisi yksinkertaisesti mahdotonta. Tällainen ajattelu on ilmeisesti kovin yleistä. Moni päättää olla ryhtymättä, varmistaakseen ettei kukaan pääse ainakaan näkemään epäonnistumista, vaikka idea olisikin jotain sellaista mitä todella haluaisi tehdä.

Itse en pystynyt suhtautumaan asiaan samoin. En ymmärtänyt, miten jokin sellainen voisi olla mahdotonta, mitä niin moni jo teki ennestään.

Jo siinä samassa hetkessä, kun seurasin kuminauhan kietoutumista kuudenkymmenen metrin rullalle ja visioin tulevaa lehteäni, tiedostin kuitenkin yhden oleellisen asian: tarvitsen apuvoimia.

Ainoa henkilö, joka minulla oli mielessä, on myös ainoa henkilö, joka ei ole koskaan suhtautunut ideoihini ajatellen, että ne olisivat mahdottomia tai muuten hulluja. Kyseinen henkilö on nimeltään Kimmo Karimäki. Myös Kimmo on aina halunnut nähdä asioiden olevan pikemminkin mahdollisia kuin mahdottomia.

Tunsin Kimmon hyvin, sillä olimme käyneet yhdessä samat päivähoidot, kerhot ja koulut, aina lukion loppuun saakka. Vietimme käytännössä koko lapsuutemme yhdessä, suunnitellen ja toteuttaen mielikuvituksemme tuottamia, jo silloin melko kunnianhimoisia ideoita. Tiesin, että tarvitsisin hänet mukaan myös tähän projektiin.

 

Tuomas ja Kimmo2

Minä (vas.) ja Kimmo Karimäki kolmannen luokan kaverikuvassa. Kuva on vuodelta 1993.

 

Tuolloin opiskelin Vaasan ammattikorkeakoulussa markkinointia ja yrittäjyyttä, kun taas Kimmo oli Tampereen teknillisessä yliopistossa kovaa vauhtia valmistumassa diplomi-insinööriksi. Maaliskuussa 2006 päätin soittaa Kimmolle (melkolailla siis tasan kymmenen vuotta sitten).

Olin talven aikana kirjoittanut noin 10-sivuisen tiivistelmän lehti-ideastani. Puhelun aikana kerroin Kimmolle, mitä olin suunnitellut ja tiedustelin onnistuisiko häneltä esimerkiksi lehden taittaminen. Sain vastauksen, joka on syöpynyt pysyvästi mieleeni: ”En ole ikinä taittanut, mutta eiköhän sen opi jos hieman perehtyy.”

Vastaus kuvastaa hyvin Kimmoa ja hänen asennettaan: hän on luonteeltaan ongelmien ratkaisija, tekijä. Hän on äärimmäisen ahkera, mutta ennen kaikkea tietoteknillisesti poikkeuksellisen lahjakas.

Kimmo on taittanut ensimmäiset painetut lehtemme ja toteuttanut lisäksi kaikki toistakymmentä verkkosivuversiotamme, mobiiliapplikaatiot mukaan lukien. Jo ensimmäisen puhelumme aikana tuli selväksi, että jatkaisimme lehtiprojektia yhdessä.

Yleisesti voisin todeta sen verran työskentelytavoistamme vuosien varrella, että olemme aina, olosuhteista riippumatta, työskennelleet äärimmäisen päättäväisesti parhaan mahdollisen lopputuloksen puolesta. Emme ole koskaan antaneet sellaisten ajatusten kuin ”Ei tehdä, koska siitä on niin paljon vaivaa” tai ”Ei tehdä, koska ei osata” estää etenemistä kohti päämäärämme.

Jos ja kun kohtaamme ongelmia, keksimme keinon.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s